Kilpailukieltosopimus nyt ja tulevaisuudessa

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen kilpailukieltosopimusten sääntelyä koskevista muutoksista.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa olevaa velvollisuutta olla ryhtymättä kilpailevaan toimintaan tai menemistä kilpailevan työnantajan palvelukseen.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimuksen perusteen olemassaolo arvioidaan tapauskohtaisesti. Erityisen painavan perusteen olemassaoloa arvioitaessa huomioidaan muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Huomioon otetaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Lain esitöiden mukaan kilpailukieltosopimus voisi tyypillisesti olla sallittu tilanteessa, jossa työntekijän työtehtävät liittyvät esimerkiksi tuotekehitys- tutkimus yms. toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa tai osaamista, joita kilpailijoilla ei ole.

Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Kilpailukieltosopimuksen sallittavuuden arvioinnissa vastapainona on työntekijän oikeus ja mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattiaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Kilpailukieltosopimus, jolle ei ole osoitettavissa erityisen painavaa perustetta on mitätön. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen kesto voi olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen, kilpailukieltosopimuksen kesto voi olla enintään 12 kuukautta. Kilpailukiellon rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus, ellei ole erikseen sovittu sopimussakosta. Sopimussakon määrä voi vastata enintään työsuhteen päättymistä edeltävän kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa määrää.

Johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin ei sovelleta edellä mainittuja kilpailukieltosopimuksen keston rajoituksia tai sopimussakon enimmäismäärää.

Mikä muuttuu?

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työnantajalle velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Tällä hetkellä korvausvelvollisuutta alle kuuden kuukauden mittaisista kilpailukielloista ei ole ollut. Muutosten tavoitteena on edistää tarkempaa punnintaa kilpailukieltosopimusten käytössä ja vähentää sellaisia kilpailukieltosopimuksia, jotka eivät täytä laissa säädettyjä edellytyksiä.

Maksettavan korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukieltosopimuksen rajoitusajasta. Työnantajan maksettava korvaus on 40 % työntekijän palkasta, jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta. Korvaus on 60 % työntekijän palkasta, jos rajoitusajan pituus ylittää kuusi kuukautta. Rajoitusajan pituus voi olla enintään vuosi työsuhteen päättymisestä.

Muutoksen myötä työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus irtisanomisaikaa noudattamalla. Kilpailukieltosopimusta ei kuitenkaan voida työnantajan toimesta irtisanoa, jos työsopimus on työntekijän toimesta jo irtisanottu.

Muutokset on ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi myös ennen lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan kuluttua. Lisäksi työnantajalle on varattu oikeus irtisanoa ennen uuden lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus siirtymäajan päättymiseen mennessä ilman irtisanomisaikaa.

Työnantajien on suositeltavaa ryhtyä arvioimaan voimassa olevissa työsopimuksissa mahdollisesti sovittujen kilpailukieltosopimuksien sisältö sekä kilpailukieltosopimusten perusteet ja tarve. Tarvittaessa työnantajan voi olla syytä harkita kilpailukieltosopimuksen irtisanomista.

Neuvomme työnantajia kilpailukieltosopimusten perusteiden arvioinnissa sekä niihin mahdollisesti liittyvissä irtisanomisissa.

Yhteystietomme löytyvät täältä.

Aino Kuulasmaa
asianajaja, varatuomari