Mitä kannattaa ottaa huomioon edunvalvontavaltuutuksen valtuutettuja valitessa?

Edunvalvontavaltuutus laaditaan sen varalta, että itse tullaan kyvyttömiksi hoitamaan omia asioita henkisen tilan häiriintymisen tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Edunvalvontavaltuutus on hyvä tehdä ajoissa, jotta voi vaikuttaa siihen, kuka hoitaa omia taloudellisia tai henkilöön liittyviä asioita tilanteessa, jossa ei enää itse kykene niitä hoitamaan. Edunvalvontavaltuutuksella on omat muotomääräyksensä ja se kannattaakin antaa ammattitaitoisen asianajajan laadittavaksi.

Edunvalvontavaltuutetuksi voi valtuuttaa kenet tahansa haluamansa henkilön, kunhan valtuutettu on täysi-ikäinen ja itse kykenevä huolehtimaan asioistaan. Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, edunvalvojaksi määrätään usein yleinen edunvalvoja.

Monet valitsevat edunvalvontavaltuutetuksi itselleen läheisen henkilön, johon luottavat. Suuri osa valitsee valtuutetuksi puolison tai oman lapsensa. Tähän liittyy kuitenkin joitakin seikkoja, jotka on hyvä ottaa huomioon edunvalvontavaltuutusta laadittaessa. Läheinen on nimittäin yleensä esimerkiksi esteellinen lahjoittamaan edunvalvonnassa olevan omaisuutta. Läheinen voi kyllä lahjoittaa omaisuutta jollekin muulle kuin lähipiiriin kuuluvalle edunvalvontavaltuutuksen sisältäessä tästä tarkan määräyksen. Suuri osa lahjoituksista tapahtuu kuitenkin juuri samaan lähipiiriin kuuluvalle ja näin ollen valtuutettu on esteellinen tekemään lahjoituksia. 

Edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista valtuuttaa toissijainen valtuutettu siltä varalta, että ensin määrätty ei ota tehtävää vastaan tai ei voi enää ottaa sitä vastaan esimerkiksi oman sairastumisensa vuoksi. Edunvalvontavaltuutuksessa on myös mahdollista määrätä varavaltuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu tulee tilapäisesti esteelliseksi hoitamaan tehtäväänsä. Yleensä kuitenkin myös toissijainen valtuutettu ja/tai varavaltuutettu on lähipiiriin kuuluva ja näin ollen yhtä lailla esteellinen tekemään lahjoituksia. Tämän vuoksi, mikäli haluaa varmistaa lahjoitusten tapahtumisen juuri lähipiirille, kannattaa edunvalvontavaltuutukseen nimetä viimesijainen varavaltuutettu, joka on joku lähipiirin ulkopuolelta. Viimesijainen varavaltuutettu voi olla esimerkiksi asianajaja tai vaikkapa luotettava ystävä. 

Kun edunvalvontavaltuutuksessa on valittuna viimesijainen varavaltuutettu, tulee tästä ottaa tarkka määräys edunvalvontavaltuutukseen. Mikäli halutaan, että viimesijaisella varavaltuutetulla on oikeus lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, on tästä otettava myös määräys valtuutukseen. Viimesijainen varavaltuutettu on hyvä olla edunvalvontavaltavaltuutuksessa, jotta voidaan varmistaa, että valtuuttajan mahdollinen lahjoitustahto toteutuu tilanteessa, jossa hän ei voi enää itse asioihinsa vaikuttaa. 

Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa kannattaa olla myös tarkkana termien valtuutettu, toissijainen valtuutettu, varavaltuutettu ja viimesijainen varavaltuutettu kanssa. Toissijainen valtuutettu hoitaa tehtävää esimerkiksi tilanteessa, jossa ensin määrätty on menehtynyt siinä vaiheessa, kun valtuutus tulisi ajankohtaiseksi. Varavaltuutettu hoitaa tehtävää ainoastaan tilanteessa, jossa jo määrätty ja tehtävän vastaanottanut henkilö on esteellinen hoitamaan tehtäväänsä joltakin osin.

Varavaltuutettu ei siis pelasta tilannetta, jos valtakirjasta on jäänyt pois toissijainen valtuutettu ja ensin määrätty ei voi enää ottaa tehtävää vastaan. Kannattaa siten miettiä tarkkaan, kenet valtuutetuksi valitsee ja käydä puhumassa asiasta vaikkapa asianajajan kanssa, joka tarvittaessa auttaa valinnan tekemisessä ja varmistaa, että termit ovat valtakirjassa oikein.

Me laadimme Asianajotoimisto K&K Oy:llä edunvalvontavaltuutuksia ja voit olla meihin tarvittaessa yhteydessä. Yhteystietomme löytyvät täältä.

Maria Kivipelto
asianajaja